Ihminen on on niin vanhaa "vuosikertaa", että se kuljettaa perässään toimintamalleja ja tapoja ratkaista asioita jostain kaukaa menneisyydestä. Niiltä ajoilta kun moni asia oli pakko, jotta selvisi hengissä. On kiehtovaa ajatella olevansa edelleen aika lailla samanlainen kuin ne muinaiset!
Taide ja taito on konkretiaa ja tekemistä, silloin kun itse saa olla aktiivisena tekemässä ja päättämässä tekemisestä. Sitä me halutaan. Laiskana on välillä hyvä olla ja passiivisena seurata sivusta - ajattelematta mitään. Mutta eikös melkein jokainen innostu, kun saa itse ruveta hommiin? Vaikka luennon jälkeen siirtyä pajahommiin... Ja kun jotain saa aikaiseksi, leijuu jo ilmassa. Vaikkei ihmeitä olisi tapahtunutkaan.
Miksi meillä on niin paljon aivoja? Luultavasti monipuolista käyttöä varten. Ja hienomotoriikkaakin varmaan monipuolista tekemistä varten. Sitten on vielä tunteita joka lähtöön. Melkoinen luomus, joka ei voi varmaan tulevaisuudessakaan hyvin jos ei vääntöä ole vaihtelevasti tarjolla kaikelle kapasiteetille.
Aikaisin aamulla, Pirjo S
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti